Koneellinen ilmanvaihto

Mikä on koneellinen ilmanvaihto?

Koneellinen ilmanvaihto tarkoittaa järjestelmää, jossa rakennuksen sisäilmaa kierrätetään ja vaihdetaan koneellisesti. Tämä tapahtuu yleensä tulo- ja poistoilmanvaihdon avulla. Tuloilmanvaihdossa raikas ulkoilma tuodaan sisään suodattimien kautta, kun taas poistoilmanvaihdossa käytetty ilma poistetaan ulos. Koneellinen ilmanvaihto varmistaa, että sisäilma pysyy puhtaana ja terveellisenä.

Miten koneellinen ilmanvaihto eroaa ilmastoinnista?

Ilmastointi ja koneellinen ilmanvaihto sekoitetaan usein keskenään, mutta ne ovat erilaisia järjestelmiä. Koneellinen ilmanvaihto huolehtii ilman vaihtumisesta rakennuksessa, mikä tarkoittaa käytetyn ilman poistamista ja raikkaan ilman tuomista sisään. Sen päätehtävänä on parantaa sisäilman laatua ja varmistaa riittävä ilmanvaihto.

Ilmastointi puolestaan tarkoittaa järjestelmää, joka jäähdyttää tai lämmittää sisäilmaa. Ilmastointilaite voi olla osa ilmanvaihtojärjestelmää, mutta se voi toimia myös itsenäisesti. Sen pääasiallinen tehtävä on säätää sisätilojen lämpötilaa ja kosteutta, mikä lisää mukavuutta erityisesti kuumina kesäpäivinä.

Koneellinen ilmanvaihto ja ilmastointi ovat molemmat tärkeitä sisäilman laadun ja mukavuuden kannalta, mutta niiden toiminnot ovat erilaiset. Koneellinen ilmanvaihto keskittyy ilman kierrättämiseen ja puhdistamiseen, kun taas ilmastointi säätää sisätilojen lämpötilaa. Molempien järjestelmien asianmukainen käyttö ja huolto ovat avainasemassa terveellisen ja miellyttävän asuinympäristön luomisessa.

Ymmärrämme teidän haasteenne ilmanvaihtoasioissa

Ilmanvaihtojärjestelmät voivat olla monimutkaisia, ja asiakkaiden ei tarvitse olla alan ammattilaisia ymmärtääkseen, että jokin ei toimi oikein. Ymmärrämme IVAeris Oy:ssä, että joskus on vaikeaa kuvailla ongelmaa tarkasti, kun oikeat termit eivät ole tuttuja. Tämä voi aiheuttaa hämmennystä ja viivästyksiä ongelman ratkaisemisessa.

Oikeiden termien käyttö auttaa meitä tunnistamaan ja korjaamaan ongelmat nopeammin ja tehokkaammin. Alla oleva kuva selventää eri ilmavirtojen nimityksiä ja niiden merkityksiä:

Ulko/raitisilma: Ilma, joka otetaan ulkoa sisään ilmanvaihtojärjestelmään.
Tuloilma: Ilma, joka puhalletaan sisätiloihin ilmanvaihtojärjestelmän kautta.
Siirtoilma: Ilma, joka siirretään huoneesta toiseen sisätilojen välillä.
Poistoilma: Ilma, joka poistetaan sisätiloista ilmanvaihtojärjestelmän kautta.
Palautusilma: Ilma, joka kierrätetään takaisin ilmanvaihtojärjestelmään.
Jäteilma: Ilma, joka poistetaan kokonaan ulos ilmanvaihtojärjestelmästä.
Kierrätysilma: Ilma, joka kierrätetään sisätiloissa uudelleen käytettäväksi.
Sisäilma: Ilma, joka on sisätiloissa.
Ulkoilma/korvausilma: Ulkoilma, joka korvaa poistetun ilman sisätiloissa.

Vaikka oikeiden termien käyttö on hyödyllistä, me ymmärrämme, että asiakkaiden ei tarvitse olla asiantuntijoita ilmaistakseen ongelmansa. Me IVAeris Oy:ssä osaamme kuunnella ja selvittää oikean ongelman asiantuntevasti. Jos kuitenkin haluatte käyttää oikeita nimityksiä, oheinen kuva auttaa teitä ymmärtämään eri ilmavirtojen nimet ja niiden roolit. Olemme täällä auttamassa teitä kaikissa ilmanvaihtoon liittyvissä asioissa ja varmistamme, että saatte parasta mahdollista palvelua ja tukea.

Ilmanvaihtojärjestelmät

Toimiva ja tehokas ilmanvaihto vaatii oikean järjestelmän valintaa. Ilmanvaihtojärjestelmiä on kolme päätyyppiä: painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Ilmanvaihtojärjestelmät varmistavat raikkaan ja terveellisen sisäilman.

Painovoimainen ilmanvaihto hyödyntää luonnollista paine-eroa.
Koneellinen poistoilmanvaihto käyttää aktiivisia poistolaitteita.
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto yhdistää molemmat ja hyödyntää lämmöntalteenottoa.

Jokaisella järjestelmällä on omat etunsa, ja sopivan valinta riippuu rakennuksen tarpeista ja ominaisuuksista.

Ilmanvaihtojärjestelmät

Ilmanvaihtojärjestelmät varmistavat raikkaan ja terveellisen sisäilman.

Painovoimainen ilmanvaihto hyödyntää luonnollista paine-eroa.
Koneellinen poistoilmanvaihto käyttää aktiivisia poistolaitteita.
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto yhdistää molemmat ja hyödyntää lämmöntalteenottoa.

Jokaisella järjestelmällä on omat etunsa, ja sopivan valinta riippuu rakennuksen tarpeista ja ominaisuuksista.

Painovoimainen ilmanvaihto

Painovoimainen ilmanvaihto on perinteinen järjestelmä, joka hyödyntää painovoimaa ja luonnollista paine-eroa ilman vaihtumiseen. Tässä järjestelmässä jokaisesta huoneesta johdetaan oma hormi ulkoilmaan vesikaton yläpuolelle. Painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuus edellyttää pystysuoraa poistokanavaa ja riittävää korkeuseroa, jotta syntyy tarvittava paine-ero, eli hormi-ilmiö. Ilmankosteus, ilmanpaine, sisä- ja ulkolämpötila sekä järjestelmän korkeusero vaikuttavat paine-eroon.

Luonnollisessa ilmanvaihdossa pitää varautua siihen, että ilman vaihtuvuus vaihtelee paljon sääolosuhteiden mukaan, melkein nollasta vedontuntuiseen. Yleensä se on hyvin hiljainen, ja monet kiinteistöomistajat valittavat tunkkaisesta ilmasta. Matalarakenteisissa taloissa voidaan parantaa vedon tehokkuutta asentamalla hormin päälle vedonparantaja.

Tärkeä muistaa, että vaikka ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen tai toisin sanoen “luonnollinen ilmanvaihto”, korvausilma on pakko järjestää. Tässä tapauksessa korvausilmaksi kutsuttu raikas ulkoilma voidaan johtaa sisätiloihin seiniin porattujen aukkojen ja korvausilmaventtiilien kautta tai perinteisesti ikkunakarmeihin asennettujen karmiventtiilien kautta. Sisään johdettu ilma tulee suodattaa hyvin, eli näiden korvausilmaventtiilien on oltava varustettuna suodattimilla, jotka on vaihdettava säännöllisesti.

Koneellinen poistoilmanvaihto

Koneellinen poistoilmanvaihto käyttää passiivisia mekanismeja tuloilman saamiseksi, kuten korvausilmaventtiilejä tai karmiventtiilejä, mutta poistaa ilman koneellisesti, joko kanavapuhaltimen tai huippuimurin avulla. Sisään johdettu raikas ulkoilma on suodatettava myös poistoilmanvaihdossa, joten korvausilmaventtiilien on oltava varustettuna suodattimilla.

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa on kaksi vaihtoehtoa: ensimmäisessä poistoilma johdetaan ulos huoneistokohtaisesti asennettujen kanavien kautta, ja toisessa käytetään yhteistä kanavaa koko rakennuksen poistoilmanvaihtoon. Koneellinen poistoilmanvaihto varmistaa ilman vaihtuvuuden, sillä likaisista ja kosteista tiloista, kuten wc:stä, keittiöstä, varastosta, saunasta ja kylpyhuoneesta, ilma imetään pakosti pois huippuimurin tai kanavapuhaltimen avulla.

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa sekä ilman poisto että raikkaan tuloilman tuotto varmistetaan koneellisesti. Käytännössä talo on kuin muovipullo, hyvin energiatehokas ja ilma liikkuu siinä vain sallitusti koneiden kautta. Tämä järjestelmä käyttää yleensä kahta puhallinta ja lämmöntalteenottokennoa (LTO). LTO-kenno ottaa talteen poistoilmasta lämpöenergiaa ja käyttää sitä tuloilman lämmittämiseen. Näin voidaan säästää jopa 80 % talosta muutoin poistuvasta lämpöenergiasta. Lämmöntalteenottoratkaisuja on erilaisia, kuten ristivirtauskennot ja pyörivät kennot, joilla on omat plussat ja miinukset.

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa on hyvä varmistaa, että säleikkö, josta kone imee raikasta ulkoilmaa, ei ole tukossa, moottorit ovat kunnossa ja suodatin on puhdas. Olipa konevalmistaja mikä tahansa, suodattimien vaihtoväli on vähintään kaksi kertaa vuodessa. Jos suodattimia ei vaihdeta, ne menevät tukkoon, eikä kiinteistössä enää liiku ilma.

LTO-ilmanvaihdossa on myös erittäin tärkeää varmistaa, että ilman virtaukset ovat tasapainotettuja, koska koneen tuottama ilma on ainoa, joka pääsee ja poistuu tiloista. Jos tiloihin tuodaan enemmän raikasta ulkoilmaa kuin mitä poistetaan, tilat muuttuvat ylipainoisiksi ja kiinteistössä kertynyt kosteus työntyy rakenteisiin, mikä voi johtaa homehtumiseen. Vaikka koneellinen poistoilmanvaihto on energiatehokkain ratkaisu, siihenkin liittyy riskejä ja sen hoitamiseenkin pitää varautua.

Vinkit koneellisen ilmanvaihdon asetuksiin ja säätöön

Painovoimaisen ilmanvaihdon ilmamääriä ei voi säätää, koska ne vaihtelevat sääolosuhteiden mukaan. Voit kuitenkin parantaa ilmanvaihtuvuutta asentamalla vedonparantajia hormien päihin. Koneellisen ilmanvaihdon säätö on erittäin tärkeää, koska väärin säädetty järjestelmä voi aiheuttaa ongelmia kosteustasapainossa ja sisäilman laadussa.

Sekä poistoilmanvaihto että tulo-poistoilmanvaihto säädetään asuntokohtaisesti optimaaliseksi kanavien puhdistuksen, puhaltimien vaihdon ja ilmenneen tarpeen yhteydessä. Säätö tulee tehdä ainoastaan ammattitaitoisen ilmanvaihtoteknikon toimesta, ja sen teettämisestä vastaa taloyhtiö. Asukkaan ei tule itse koskea säätöihin, jotta koko taloyhtiön ilmanvaihdon tasapaino ei mene sekaisin. Tämä pätee myös omakotitaloissa.

Ilmanvaihdon venttiileille on tarkat säätöarvot ja avausparametrit. Venttiilin avaaminen ei välttämättä paranna ilman kiertoa, koska se voi laskea koko järjestelmän painetta. Jos venttiilejä avataan valmistajan ohjearvojen ylitse, ilma ei pääse virtaamaan paremmin, vaan järjestelmän paine laskee ja säätö menee pieleen. Siksi ilmamäärien tasapainoitus on annettava ilmanvaihdon asiantuntijan tehtäväksi.

Säätö on paras tehdä suhteellisella menetelmällä, jotta ilmanvaihto toimii tehokkaasti ja optimaalisesti mahdollisimman pienellä nopeudella. Tämä säästää energiaa, pidentää laitteiston elinikää ja varmistaa hiljaisen toiminnan.

Painovoimainen ilmanvaihto

Luonnollisessa, eli painovoimaisessa ilmanvaihdossa on tärkeää varmistaa, että poistokanavat eivät ole tukossa ja että tuloilma-aukkoja on riittävästi. On hyvä tarkistaa säännöllisesti, ettei linnut tee pesää hormeihin eikä hormeihin pääse lunta tai sadetta.

Poistoilmanvaihto

Poistoilmanvaihdon huippuimurit toimivat jatkuvasti ja ovat usein aikaohjattuja. Ne käyvät perusteholla jatkuvasti ja tehostetusti vain tiettyinä kellonaikoina, kuten aamuisin klo 7–9 ja iltaisin klo 17–21. Asukkaat eivät voi muuttaa näitä asetuksia itse. Kellonaikaohjauksen sijaan voidaan käyttää antureita, jotka aktivoivat tehostuksen, kun hiilidioksiditasot tai kosteuspitoisuus nousevat yli asetettujen rajojen.

Tulo- ja poistoilmanvaihto

Ilmanvaihdon on oltava toiminnassa jatkuvasti, mutta tulo- ja poistoilmanvaihdossa sääntö on erityisen tärkeää.

Vuodenajasta riippuen käyttäjä tai huoltoyhtiö voi muuttaa laitteiston kesä- tai talviasetuksiin. Talvella lämmön talteenotto auttaa lämmittämään tuloilmaa, kun taas kesällä pyritään välttämään ylimääräistä lämmitystä. Suodattimet tulee myös vaihtaa säännöllisesti, jotta ilmanvaihto toimii tehokkaasti. Huoneistokohtaista tulo- ja poistoilmanvaihtoa voi asukas itse tehostaa esimerkiksi suihkun tai saunan käytön aikana. Keskitettyjen järjestelmien tehostusajat on puolestaan määritelty erikseen, tyypillisesti aamuun ja iltaan, jolloin asukkaat yleensä valmistavat ruokaa, pesevät pyykkiä tai käyvät suihkussa.

Antureiden käyttö tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmissä

Antureiden käyttö tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmissä on yleistynyt, koska ne mahdollistavat ilmanvaihdon säädön tarpeen mukaan. Näitä antureita voidaan liittää sekä huoneistokohtaisiin että keskitettyihin järjestelmiin, jolloin ilmanvaihto mukautuu automaattisesti olosuhteiden muutoksiin.

Automatisoitu säätö antureiden avulla

Kosteus- ja hiilidioksidianturit ovat yleisiä esimerkkejä. Kosteusanturit mittaavat ilman kosteuspitoisuutta ja aktivoivat ilmanvaihdon tehostuksen, jos taso nousee liian korkeaksi. Tämä on erityisen hyödyllistä esimerkiksi kylpyhuoneissa, joissa kosteustaso voi nopeasti nousta suihkun tai kylvyn aikana.

Hiilidioksidianturit mittaavat hiilidioksidipitoisuutta sisäilmassa. Kun pitoisuus ylittää asetetun rajan, ilmanvaihto tehostuu automaattisesti. Tämä on tärkeää esimerkiksi makuuhuoneissa ja olohuoneissa, joissa ihmiset viettävät paljon aikaa ja hengittävät ilmaa, jolloin hiilidioksidipitoisuus voi kasvaa.

Esimerkki: Kosteusanturi kylpyhuoneessa

Kuvitellaan, että kylpyhuoneeseen on asennettu kosteusanturi. Kun joku käy suihkussa, kosteustaso nousee nopeasti. Kosteusanturi havaitsee tämän muutoksen ja lähettää signaalin ilmanvaihtojärjestelmälle, joka tehostaa ilmavirtaa poistaakseen ylimääräisen kosteuden. Kun kosteus palautuu normaalille tasolle, järjestelmä palaa perusteholle. Tämä auttaa estämään kosteuden kertymistä ja siihen liittyviä ongelmia, kuten homekasvua.

Esimerkki: Hiilidioksidianturi makuuhuoneessa

Toisessa esimerkissä makuuhuoneessa on hiilidioksidianturi. Yön aikana, kun huoneessa nukutaan, hiilidioksidipitoisuus nousee hengityksen seurauksena. Anturi havaitsee tämän ja käynnistää ilmanvaihdon tehostuksen, mikä parantaa ilmanlaatua ja varmistaa raikkaan ilman makuuhuoneessa. Aamulla, kun huoneessa ei enää oleskella, ilmanvaihto palaa normaaliin tehoonsa, mikä säästää energiaa.

Etähallinta ja huoltokutsut

Antureiden avulla voidaan myös tehdä huoltokutsuja etänä. Jos ilmanvaihtojärjestelmä havaitsee ongelman, kuten tukkeutuneen suodattimen tai toimintahäiriön, se voi lähettää huoltokutsun automaattisesti huoltoliikkeelle. Tämä vähentää huoltotarpeen ennakointiin liittyvää vaivaa ja varmistaa, että järjestelmä toimii aina parhaalla mahdollisella tavalla.

Esimerkki: Etäohjaus toimistotilassa

Toimistotiloissa ilmanvaihtoa voidaan ohjata etänä. Anturit mittaavat jatkuvasti ilmanlaatua, ja järjestelmän ylläpitäjä voi säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan vaikka omalta tietokoneeltaan. Jos esimerkiksi hiilidioksidipitoisuus nousee kokoushuoneessa, ylläpitäjä voi tehostaa ilmanvaihtoa etänä varmistaakseen hyvän ilmanlaadun kokouksen aikana.

Näiden antureiden käyttö tekee ilmanvaihtojärjestelmistä älykkäämpiä, tehokkaampia ja mukautuvampia erilaisiin tarpeisiin. Ne parantavat sisäilman laatua, säästävät energiaa ja vähentävät huoltotarvetta, mikä tekee niistä erinomaisen lisän moderniin ilmanvaihtoon.

Koneellisen ilmanvaihdon käytön ongelmat ja niiden ratkaisut

Koneellinen ilmanvaihto, erityisesti tulo-poistoilmanvaihto, on tehokkain tapa varmistaa kiinteistön ja sen käyttäjien terveys. Järjestelmän oikea käyttö ja kiinteistön rakenteiden kunnossapito ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä, jotta ilmanvaihto toimii optimaalisesti.

Oikean käytön merkitys

Koneellista ilmanvaihtoa ei tule koskaan sammuttaa kokonaan, vaikka kiinteistö ei olisikaan käytössä. Ilmanvaihdon sammuttaminen voi aiheuttaa hajuhaittoja ja kosteusvaurioita, jotka puolestaan altistavat kiinteistön käyttäjät terveysongelmille. Esimerkiksi, jos ilmanvaihto on pois päältä, kun kiinteistöön palataan, ilmassa voi olla liikaa kosteutta ja mahdollisesti hometta, mikä voi aiheuttaa hengitystieoireita.

Energiahukka ja vuotavat kanavat

Energiahukkaa voi esiintyä, jos ilmanvaihtokanavat ovat vaurioituneet tai hormit vuotavat. Vuotavat kanavat pakottavat laitteiston toimimaan kovemmalla teholla, mikä lisää energiankulutusta ja heikentää ilmanvaihdon tehokkuutta. Tällöin on tärkeää tarkistaa kanavat säännöllisesti ja korjata mahdolliset vauriot. Artikkelissa “Lymyileekö talosi hormeissa merkittävä energiahukka” kerrotaan tarkemmin, miten tällaiset ongelmat voidaan tunnistaa ja ratkaista.

Likaiset ilmanvaihtokanavat

Likaiset ilmanvaihtokanavat heikentävät ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa, mikä johtaa siihen, ettei ilmaa vaihdu riittävästi. Tämä voi aiheuttaa sisäilman laadun heikkenemistä ja jopa terveysongelmia. Suositeltu puhdistusväli vaihtelee ilmanvaihtojärjestelmän tyypin mukaan:

Koneelliset ja LTO-järjestelmät: 2-5 vuoden välein.
Painovoimaiset järjestelmät: 5-10 vuoden välein.

Suositellaan, että kiinteistöjen ilmanvaihtokanavat puhdistetaan säännöllisesti. Säännöllinen puhdistus varmistaa, että järjestelmä toimii tehokkaasti ja ilmanlaatu pysyy hyvänä. Lue lisää: Miten ilmanvaihtokanavien puhdistustyö suoritetaan?

Jäätymisongelmat kovalla pakkasella

Kovalla pakkasella lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone voi jäätyä. Tämä riski kasvaa, jos huoneistossa on paljon kosteaa ilmaa esimerkiksi saunomisen, suihkun tai pyykin kuivatuksen vuoksi ja samanaikaisesti käytetään ulos puhaltavaa liesituuletinta, takkaa tai keskuspölynimuria ilman, että ikkunoita avataan. Jäätyminen voi myös johtua ilmanvaihtokoneen lämpövastuksen tai sulatusjärjestelmän vioista.

Jäätymisen merkkejä ovat esimerkiksi ikkunoiden huurtuminen ja poistoilmaventtiilien heikentynyt ilmavirtaus. Jos huomaat tällaisia oireita, on tärkeää tarkistaa ilmanvaihtokone ja tarvittaessa kutsua huolto paikalle.

Esimerkki oikeasta käytöstä:

Talo on tyhjillään: Kiinteistön omistaja lähtee lomalle ja jättää ilmanvaihdon päälle, vaikka talo on tyhjillään. Tämä estää hajujen ja kosteuden kertymisen taloon, mikä voisi aiheuttaa ongelmia palattaessa.
Energiatehokkuuden ylläpitäminen: Kiinteistössä huomataan, että ilmanvaihtokanavat vuotavat. Omistaja tilaa ammattilaisen tarkistamaan ja korjaamaan kanavat, mikä vähentää energiahukkaa ja varmistaa järjestelmän tehokkaan toiminnan.
Kylmä talvipäivä: Kovalla pakkasella perhe käyttää saunaa ja huomaa ikkunoiden alkavan huurtua. He tarkistavat ilmanvaihtokoneen lämpövastuksen ja varmistavat, että laite toimii oikein. Näin he estävät ilmanvaihtokoneen jäätymisen ja varmistavat riittävän ilmanvaihdon.

Korvausilman eli raikkaan tuloilman varmistaminen

Korvausilman tarpeellisuus

Ilmanvaihdon perusta on riittävä korvausilman saanti. Koneellinen ilmanvaihto ei toimi kunnolla ilman riittävää korvausilmaa ja puhtaita suodattimia. Jos korvausilmaventtiilit ovat vähissä tai niiden suodattimet tukossa, korvausilma saattaa tulla viemäreistä tai talon rakenteista, mikä voi olla epäpuhdasta ja hallitsematonta. Riittämätön korvausilma voi aiheuttaa tunkkaisuutta, epäterveellisiä asumisolosuhteita sekä kosteusvaurioita ja rakenteellisia vaurioita.

Esimerkki 1: Korvausilman puute kerrostalossa

Eräässä kerrostalossa asukkaat huomasivat, että ilmanlaatu oli huonontunut ja huoneistot tuntuivat tunkkaisilta. Syynä oli korvausilmaventtiilien tukkeutuminen. Taloyhtiö kutsui IVAeris Oy:n paikalle, joka puhdisti venttiilit ja vaihtoi suodattimet. Tämän jälkeen sisäilman laatu parani merkittävästi, ja asukkaat huomasivat eron heti.

Esimerkki 2: Painovoimainen ilmanvaihto vanhassa talossa

Vanhan talon asukkaat olivat huolissaan sisäilman laadusta etenkin talvella. He eivät halunneet avata ikkunoita jatkuvasti kylmän ilman vuoksi. Ratkaisuna asennettiin uudet korvausilmaventtiilit ja varmistettiin, että poistokanavat olivat puhtaat ja esteettömät. Tämä paransi ilmanvaihtoa merkittävästi ja varmisti raikkaan sisäilman koko talven ajan.

Esimerkki 3: Koneellinen ilmanvaihto uudisrakennuksessa

Uudessa omakotitalossa asukkaat havaitsivat, että tuloilma tuntui usein likaiselta ja tunkkaiselta. Tarkastuksessa selvisi, että ilmanvaihtojärjestelmän suodattimia ei ollut vaihdettu asianmukaisesti. Kun suodattimet vaihdettiin ja järjestelmä säädettiin uudelleen, tuloilman laatu parani huomattavasti. Asukkaat huomasivat ilman olevan raikkaampaa ja terveellisempää.

Taloyhtiöiden vastuu

Taloyhtiöiden vastuu sisäilmasta on kasvanut, ja esimerkiksi korvausilmasuodattimien vaihto on niiden vastuulla. Ilmanvaihtolaitteiden suodattimet tulee vaihtaa säännöllisesti vähintään kahdesti vuodessa, jotta riittävä korvausilman saanti ja tuloilman puhtaus voidaan taata.

Painovoimaiset kiinteistöt

Painovoimaisissa kiinteistöissä ilmanvaihto perustuu ilman luonnolliseen kiertoon ilmanvaihtokanavien kautta, mikä on yleistä vanhoissa rakennuksissa. Ilmavirtaus määräytyy sisä- ja ulkoilman paine-erojen mukaan, joihin vaikuttavat lämpötila, ilmanpaine ja tuuli. Jotta ilmanvaihto toimisi kunnolla, tarvitaan sopivat sääolosuhteet sekä oikeat menetelmät tulo-, poisto- ja siirtoilmanvaihdon varmistamiseksi. Talvisin sisäilman laatu on yleensä parhaimmillaan lämpötilaerojen vuoksi.

Huoltotoimenpiteet

Sekä koneellisen että painovoimaisen ilmanvaihdon kiinteistöissä tulee huolehtia riittävästä korvausilmasta, ilmanvaihtokanavien puhtaudesta ja suodattimien säännöllisestä vaihtamisesta. Erityisesti remonttien yhteydessä on varmistettava, ettei vanhoista kiinteistöistä tule liian tiiviitä tai ettei kanavia ja venttiilejä tukita, jotta ilmanvaihto toimii edelleen asianmukaisesti.

IVAeris Oy:n palvelut

IVAeris Oy hoitaa kaikki ilmanvaihdon ylläpitoon liittyvät työt, kuten ilmanvaihdon säädöt ja ilmanvaihtokanavien puhdistukset, varmistaen näin terveellisen ja toimivan sisäilman kaikissa kiinteistöissä.